Perhe

Suvun läheisin yksikkö on perhe.

Lapsuudessani perhe oli suvun rinnalla erittäin vahva yksikkö. Teimme paljon retkiä perheenä. Ei muita. Meillä oli mökki yhteisomistuksessa monen muun perheen kanssa, mutta emme siellä paljon oleilleet kun ei koskaan tiennyt keitä muita siellä oli. Jokaiselle perheelle oli oma oleskelu- ja nukkumatila, mutta yhteistä oli tupakeittiö. Sitä ennen matkustimme paljon asuntovaunun kanssa. Itse asiassa en muista kuin yhden ulkomaan matkan (mun ainoan etelänmatkan), jolloin mukana oli toinenkin perhe. Meni ihan hyvin, mutta silloinkin teimme retkiä vain oman perheen kanssa.

Siitä on tullut hiukan riippakivenäkin perinne nykyiseen omaan perheeseenikin. Mieheni perhe on ollut väljempi eivätkä ole tehneet yhdessä retkiä yms. Alkuun ja vielä nytkin koitan epätoivon vimmalla tehdä omasta perheestäni ihanteeni kaltaista, mutta eihän se onnistu kun ainesosat ovat niin erilaiset. Mistä sitten johtui, että lapsuuden perhe oli niin tiivis?

Kun olen haastatellut vanhempiani ja heidän sisaruksiaan eivät heidän lapsuusperheet olleet myöskään sellaisia. Ehkä se johtuu siitä, että vanhempani olivat ne yksi tuhansista, jotka löysivät todella symbioottisen suhteen. Se heijastui sitten meihin kaikkiin. Loppuun asti olivat erittäin läheisiä ja harvoin kulkivat erikseen. Työjuttuja ei lasketa.

Myöskään riitoja ei näkynyt perheessä. Jälkeen päin kuulin, että kyllä riitelivätkin, mutta mykkäkoulun muodossa. En siis ole tyypillinen lapsi, joka aistii vanhempien välisen jännityksen.

Mahtava ihanne ja iso riippakivi omassa suhteessani.