Luin lehdestä kirjailijasta, joka kirjoitti kirjan meille länsimaiseen kulutushysteriaan tottuneille. Muistaakseni otsikossa oli myös oman otsikkoni sanat.
Hän viittasi siihen, että meidät länsimaalaiset opetetaan haluamaan koko ajan jotain. Jos emme itse tiedä, niin kyllä mainos kertoo, mitä me nyt ihan välttämättä tarvitsemme. Totesinkin jo aiemmin, että olen mahdollisimman paljon antimaterialisti ja myöskin informaatioähky on iskenyt. Kummallisinta kaikessa on, että vaikka kuinka luemme ja varmaan tiedostammekin, ettei tavara tuo onnea, niin miksi yhä jatkamme niiden keräämistä.
Kirjailija viittasi ihan kivikauteen saakka, jolloin meidän geeneihin tuli keräysgeeni. Silloin vain kerättiin vastaisuuden varalle tavaraa. Määrä lienee kuitenkin hirmu pieni verrattuna nykypäivän keräysviettiin.
Onko ihmismieli niin heikko vai mukavuudenhaluinen, ettei jaksa uida vastavirtaan vaan luottaa siihen, mitä mainos sanoo. Joskus kun oikein kriittisesti katsoo mainoksia, niin tulee mieleen, että tyhminäkö meitä pidetään. Olen törmännyt oikeastaan ainoastaan yhteen minua viihdyttävään mainokseen, mutten silti ole alkanut ostaa siinä mainostettua tuotetta. Itse mainos oli silti oikein hyvä.
Onko siis edelleen niin, että miehet ostavat mitä tuotetta tahansa, jos sitä tarjotaan vähäpukeisten naisten avulla. Siis oikeesti??? Ja onko nainen edelleen niin hassu, että kuvittelee pysyvänsä ikuisesti nuorena ja kauniina erilaisten kosmetiikkatuotteiden avulla. Siis oikeesti???
Kun lukee eri ihmisten kirjoituksia, niin tuntuu, että kriittisyyttä vielä löytyy. Kuka sitten lankeaa noihin mainoksiin? Voin kyllä sanoa, että en ole ainuttakaan tuotetta ostanut mainoksen vaikutuksen takia. Ihmisten puskaradiomainoksen perusteella kyllä.
Mainostoimistot ovat isoja firmoja ja ovat ainakin tähän asti tienanneet paljon.
Riittääkö sinulle jo tavaramäärä?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Riittää kyllä, paitsi...
VastaaPoistaKESTOKULUTUKSISTA
-mökille pitää ostaa kiuas piippuineeen ja vesipesineen
-kotiin on pakko ostaa uusi kuivausrumpu kun vanha vetelee viimeisiään
-kameraan pitäis ostaa valovoimaisempi opiska kun rahaa liikenee
-moni muu juttu josta vain vaimoni tietää
KERTAKULUTUSTA kaiken aikaa
-ruokaa
-vaatteita
-sähköä vettä laajakaistaa
-polttoaineita kulkimmin
HYVIN HARVOIN notta pääkin kestää
-ulkoruokailua
-matkoja, jolloin voi myös sukuakin nähdä
-lepoa hoteleissa ja kylpylöissä
... en mitään meinaa ostaa.
Tein kesällä mieheni kanssa täällä kotona ja vähän mökilläkin suurta "inventaariota". Mökki jäi meille vasta viime kesänä, joten siellä kaikki on vasta alussa...
VastaaPoistaLaitoimme surutta jakoon tavaraa, jota emme ole pariin vuoteen käyttäneet tai ihan veimme kaatopaikalle. En ole niitä ihmisiä, jotka säilyttävät kaapin perällä tavaraa vain siksi, että on sen jokus joltain sukulaiselta saanut, mutta kuitenkaan en tarvitse sitä tai se ei vain ole niin mieleinen. Lahjan antaja jää silti mieleen, vaikka itse lahjan panisikin kiertoon jollekin sitä tarvitsevalle. Tietyt muistotavarat säilytän, mutta niitäkin on tosi vähän. Muistot ovat pääosin sydämessäni.
Ostan välillä kotiin jotain kaunista ihan vain kodikkuuden vuoksi, mutta nykyään pidän huolta siitä, että niille tavaroille on paikka tai jos vaihtelen jotain koristetavaroita, niin on säilytyspaikka. Kaapit eivät saa tulla liian täyteen. Olen siis oppinut tarkemmaksi ostoshetkellä.
Niin hyvältä se "inventaario" tuntui, kuin olisi olo puhdistunut. Liika tavaramäärä kodissani saa minut ahdistumaaan. Jopa tyttäreni on ikäisekseen tarkka, että huone ei täyty tavaroilla, siihen varmasti auttoi myös viime keväinen remontti ;D
Mainokset eivät sen kummemmin ole meidän perhettä hetkauttaneet kuin, että jos se on hyvä ja saa nauraa, niin se käy ihan sketsistä...
Minä harrastan tavaroiden ja vaatteiden päivitystä kaiken aikaa. Kuuden hengen taloudessa vuoret kasaantuvat nopeasti niin korkeiksi, että yli ei pääse, ellei raivaa, ihan ulos asti välillä. Minulla on mökin kanssa sama tilanne kuin Margella - syliin pudotettu tavaran ja roinan kera. Raivaus on jatkunut nyt pari kesää. Eikä loppua näy.
VastaaPoistaTavarasta luopuminen on vapauttavaa. Tulee lisää tilaa hengittää. Ja loppujen lopuksi ihminen tarvitsee oikeasti kovin vähän...
JUKKAK, MARGE JA LINNEA
VastaaPoistaMäkään en meinaa kyllä ostaa mitään. Olen samaa mieltä naisten kanssa, että liiasta tavarasta eroo pääseminen jopa ihan antaa tilaa hengittää ja tulee puhdistunut olo. Kun olen käynyt läpi komeroita ja saanut järjestykseen, niin olo ihana. Jännä juttu!
Heh. Tässä näkee naisten ja miesten välisen eron. En edes kuvitellut että alkuperäinen kirjoitus vois liipata tavaroista luopumista tai niiden pois heittämistä. Katsoin ihan toisesta lähtökohdasta koko juttua. Naiset näkee heti tekstissä ihan jotain muuta.
VastaaPoistaMua hymyilyttää. Ja mä sotken teidän naisten ajatuksia kaiken aikaa. En tarkoituksella. Sori.
JUKKAK Et sä mitään sotke. Täytyyhän asioihin olla eri näkökulmia. Mä olen otettu kun olen saanut lukijaksi miehenkin. Jatka vain samaan malliin. Alkuperäisessä kirjoituksessani tarkoitin sekä maallista että henkistä tavaraa. Mainoksethan myyvät kumpiakin. Et kuitenkaan kommentoinut niitä vähäpukeisia naisia mainoksissa :o)
VastaaPoistaNo en kommentoinnu. Olen nähnyt ja näen uudestaan. Älä vaan kysy mitä ne mainostaa. Täytyy myöntää että heikko(na) olen.
VastaaPoista