Hiljaiseloa olen viettänyt sillä jostain syystä kerran kuussa on aivan valtava väsy. Se ei siis tule välttämättä samaan aikaan kuin....
Aurinkoinen ilma piristää ja pian lähden tallille siitä nauttimaan ja saamaan hyötyliikuntaa juoksemalla hepan vieressä. Aurinkokaan ei tee helotuksellaan tätä väsyä.
Jostain syystä vain kaikki asiat harmittavat (oikeat ja kuvitellut), väsyttävät ja tuntuu, että kierre alaspäin on pohjaton. Turhauttaa tällainen hormonikohtaus vaikka tiedänkin se olevan väliaikaista. Miehet usein nauravat tälle ja luulevat meidän käyttävän sitä päänsäryn tavoin tekosyynä. Mutta tämä on niin totta ja jälkeen päin huomaa käyttäytyvänsä melko naurettavasti, mutta sillä hetkellä sitä vain käyttäytyy niin.
Itsessäni olen moisen ilmiön huomannut ja joku muukin ystävätär on "tunnustanut" omaavansa moisen hormonikohtauksen. Olin siitä siinä mielessä onnellinen, että luulin jo tulleeni hulluksi. Jostain syystä viimeisen synnytyksen jälkeen hormonikohtaus paheni ja oli oikeinkin paha. Nyt kun vuosia on kulunut neljä, alkaa helpottaa, mutta sieltä se joka kuukausi tulee.
Vanhemmat naiset kyllä pelottelevat, että ne hilmat ovat sitten vielä pahemmat (ehkei kaikilla) ja että nauti nyt vain tuosta leppoisasta menosta. Miksiköhän naiset on laitettu hormonien armoille?
Nyt vain odottelen kohtauksen ohi menoa ja pidän matalaa profiilia.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Sanoppa muuta, miksi moiset hormooniriesat vielä vaikkei enää lapsiakaan ole suunnitteilla. Meilläkin saa mies ja lapset kyytiä aina tiettyyn aikaan kuusta, pinna on kireä ja sen katkeamiskohta heikko. Ainoa hyvä puoli ajanjaksossa on, että huusolli tulee siivottua raivoisalla vimmalla ja puhdasta tulee.
VastaaPoistaHormonit ja väsymys, lyömätön yhdistelmä.
VastaaPoistaHyvä jos pystyt pitämään matalaa profiilia ja tunnistat itsessäsi tuo kohtauksen. Sitten se ei ehkä pääse niin niskanpäälle ja pääsee se perhekkin vähemmällä ja elämä taas tasaantuu...
Kuulostaa tutulta. Välillä on suorastaan piru irti pään sisällä eikä sille itse voi mitään, vaikka haluaisi.
VastaaPoistaSympatiat täältä sinulle :-)
TILU, JOSSU JA LINNEA
VastaaPoistaKiitos sympatiasta ja mukavaa (onko sitten hyvä asia???)huomata, etten ole yksin. Yleensä huomaan kun kohtaus tulossa ja koitan tehdä silloin kaikkea kivaa. Muuten on piru merrassa ja kaikki saavat sen tuta. Alkoi jo helpottaakin, mutta sitten tuli uusi isku, josta seuraava tekstini...