Nyt se sitten alkoi :o)
Tämä päivä meni oppilaitokseen, ammattitutkintoon ja toisiinsa tutustumisessa. Huomenna jatketaan nykyajan trendillä: ryhmäytyksellä.
Käytiin läpi kaikki esitteitä, vaikka itse olisi mieluusti lukenut. En tiedä miksi tuollaiset ryhmäytykset ja muu sellainen tuntuu väliltä niin teennäiseltä. Taidan olla melkoinen kyynikko ja kun selvästi nykypäivän opettajat yrittävät tehdä tunneista mielenkiintoisia. Silti nytkin tuli mieleen, että olemmeko päiväkodissa vai missä. Höh, kyllä olenkin kyynikko ja liikaa aikuinen. Sisäinen lapseni on kadonnut johonkin todella syvälle.
Vastuu ja velvollisuus perheestä painaa joskus niin todella paljon. Vaikka minulla on puoliso tekemässä töitä, niin henkinen vastuu on kokonaan mun harteilla. Usein koen olevani sekä nainen että mies.
Sen takia kai mun on kaiveltava joskus se lapsenmieli jostain onkalosta. Harmittaa, mutta tuntuu, että jos joskus oikein iloitsen, niin välittömästi nurkan takana tulee turpaan :o(
No, nyt paistaa ulkona aurinko ja pyöräilin/kävelin kouluun ja takaisin. Ihana pirteätä kun töihin joutuu aina mennä autolla (80 km edes takaisin). Huomenna pyöräilen taas.
Aurinkoista huhtikuun alkua ilman aprillipilaa!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ryhmäytys? Enpä ole tuota sanaa vielä aiemmin kuullutkaan. Näin sitä oppii joka päivä jotain uutta. Opetus lienee muuttunut ja paljon niistä ajoista, kun on oma peppu koulun penkkiä kuluttanut...
VastaaPoistaKiitos samoin aurinkoista huhtikuun alkua sinnekin! Enkä ole edes muistanut aprillata ketään... Vielä ennätän :D!
Minä olen kyllä ryhmäyttänytkin ryhmiä. Se on tarkeä homma, jonka merkityksen huomaa ehkä jonkin ajan päästä. Ollaan sitoutuneempia ja tunnetaan ryhmä paremmin kuin satunnainen joukko.
VastaaPoistaOnnea uusiin haasteisiin!
Onnea koulutielle. Hyvä se on välillä kysyä, onko tässä kaikessa mitään järkeä :). Käypä vilkaisemassa blogiani, siellä on sinulle maininta.
VastaaPoistaOnnea opiskeluun. Oletko huomannut suhtautuvasi opiskeluun eri tavalla kuin nuoruudessasi? Itse opiskelen nyt mielelläni, seuraan kiinnostuneena opettajan luentoa ja kyselen joskus täsmennyksiä. Opiskelu on kivaa!
VastaaPoistaLukiolaisena piirtelin paperin reunaan suttuja ja hävyttömiä kommentteja opettajasta.(Onneksi olen kasvanut lukioajoistani.)
Kiitoksia teille kaikille onnitteluista. Kyllä on aikuisopiskelu paljon rennompaa. Kun itsekin on jo melko rento eikä enää sellaisia suorituspaineita. Katsotaan nyt sitten mitä tapahtuu kun näytöt ja kokeet lähestyvät....
VastaaPoista